Viidentenä leiripäivänä heräsimme hieman muita päiviä aikaisemmin. Aamiaisen ja lipunnoston jälkeen leiriläiset jaettiin kahteen ryhmään, sinisiin ja punaisiin, helpottamaan kulkua seikkailuradalla ja jotta tehtäviä pääsisivät tekemään ryhmässä kaikki leiriläiset isommista pienempiin. Kasvoihin maalattiin tunnukseksi punaiset tai siniset raidat. Ohjaajilla raidat olivat violetit. Ja sitten lähdimme pääsaareen seikkailuradalle.
Seikkailuradalla ideana on seikkailla ja haastaa itsensä. Metsän siimekseen on tehty rasteja, joista osassa tehtävä tehdään yksin, mutta suurimassa osassa rasteja tehtävät suoritettiin joko pareittain tai sitten tehtävästä selviytymiseen tarvittiin koko ryhmän yhteistyötä.
Turvallisuuden vuoksi kaikilla seikkailuradalla kulkevilla on oltava kypärä päässä.
Ensimmäinen rasti oli ylittää kosteikko kulkemalla vaijeria pitkin, ylempänä kulki naru, josta pidettii kiinni käsillä. Vaikka joitain hieman jännittikin, niin kaikki leiriläiset ja ohjaajat suoriutuivat tehtävästä loistavasti. Vertaisohjaaja Pinja loukkasi polvensa, mutta monen henkilön yhteistyöllä Pinjan polvi saatiin kuntoon ja hän saattoi jatkaa leirillä oloa.
Tarzanin liaanissa kaikki pääsivät kokeilemaan millaista on siirtyä paikasta toiseen ”liaanin” varassa. Taas suoriutuminen jännityksestä huolimatta hallittua!
Rengastehtävässä kaikki halukkaat pääsivät nousemaan korkeuksiin renkaassa istuen. Renkaassa oli kiinni neljä narua ja ylös nouseminen ei onnistunut ilman kaikkien neljän köyden päässä olevien yhteistyötä.
Kun kaksi seikkailijaa on vaijerilla saman köyden varassa, on tarkkaan harkittava omia liikkeitä, sillä väärä liike pudottaa kaverin, ja jos kaveri putoaa, niin putoat itsekin.
Muita seikkailuradan tehtäviä mm hämähäkinseitistä läpimeneminen, joka vaatii joukon yhteistyötä ja laskeutuminen kalliolta alas köyttä pitkin.